Tapasimme toisemme neljännellä ja viimeisellä kerralla OOOSA-projektin merkeissä 12.10. Tavoitteena tällä kerralla oli siis kokoontua viimeistä kertaa ja saattaa työ loppuun. Jatkoimme ja viimeistelimme jaksosuunnitelmamme,  jonka edellisellä kerralla olimme jo saanet miltei valmiiksi. Pohdimme myös suunnitemamme soveltuvuutta käytännössä ja lisäsimme sen jaksosuunnitelmamme loppuun. Kokosimme kaikki tekstimme ja muokkasimme blogimme yleisilmettä lopulliseksi kokonaisuudeksi.   Tulimme yhteisymmärrykseen siitä, että tavoitteemme projektin kirjallisen suunnitelman suorittamiseksi oli nyt saavutettu.

Tapasimme toisemme neljännellä ja viimeisellä kerralla OOOSA-projektin merkeissä 12.10. Tavoitteena tällä kerralla oli siis kokoontua viimeistä kertaa ja saattaa työ loppuun. Jatkoimme ja viimeistelimme jaksosuunnitelmamme,  jonka edellisellä kerralla olimme jo saanet miltei valmiiksi. Pohdimme myös suunnitemamme soveltuvuutta käytännössä ja lisäsimme sen jaksosuunnitelmamme loppuun. Kokosimme kaikki tekstimme ja muokkasimme blogimme yleisilmettä lopulliseksi kokonaisuudeksi.   Tulimme yhteisymmärrykseen siitä, että tavoitteemme projektin kirjallisen suunnitelman suorittamiseksi oli nyt saavutettu.

Mietimme ryhmämme kesken, mitä asioita ei mielestämme opetussuunnitelmassa ole tarpeeksi otettu huomioon. Puhuimme siitä, miten tärkeää olisi kehittää lasten vuorovaikutustaitoja yhä enemmän. Päätimme tuoda teemaamme esille erilaisuuden kohtaamisen kautta.

Erilaisuuden kohtaaminen ja vuorovaikutustaidot ovat esillä opetussuunnitelmassa kautta peruskouluajan, mutta aihetta ei mielestämme käsitellä tarpeeksi. Varsinkaan kehitysvammaisuutta ei juurikaan ole esillä oppikirjoissa kuin kuudennella luokalla. Olemme ryhmämme kesken yksimielisiä siitä, että aihetta voitaisi käsitellä melkeinpa millä luokka-asteella vain, joten siksi haluamme suunnitella oppimiskokonaisuutemme kolmannelle luokalle. Periaatteessa oppimiskokonaisuutemme voisi toteuttaa kaikilla luokka-asteilla, mutta sisältöjä ja painotuksia tulisi luultavasti muokata luokka-astetta vastaavaksi.

Ajattelimme toteuttaa projektin, jossa yleisopetuksen kolmasluokkalaiset käsittelevät kehitysvammaisuutta ja tekevät yhteistyötä kehitysvammaisten luokan kanssa. Yleisopetuksen luokan oppilaat käsittelevät aluksi kehitysvammaisuutta ja erilaisia kehitysvammaisten kanssa käytettäviä kommunikaatiotapoja ja -välineitä. Tämän jälkeen he tutustuvat kehitysvammaisten luokan arkeen osallistumalla pienissä ryhmissä päivittäisiin luokan tapahtumiin esimerkiksi leikkien ja yhteisen toiminnan merkeissä. Vierailujen aikana yleisopetuksen oppilaat saavat kuvata videota tai ottaa valokuvia päivän tapahtumista ja koostaa niistä omia digitarinoita.

 

Asiasanat: erilaisuuden kohtaaminen, kehitysvammaisuus, vuorovaikutus, kommunikaatiokeinot, tietotekniset taidot, multimedian käyttäminen oppimisprosessissa

2000-luvun medialukutaito

Tein Marikan kanssa esseen ylläolevasta aiheesta. Siitä ressattiin, sitä puserrettiin, mut hyä siit’ tuli!

Medialla tarkoitetaan muun muassa joukkotiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa. Mediavälineisiin luetaan mm. sanomalehdet, televisio ja radio, kun taas sosiaaliseen mediaan luokitellaan Facebook, Twitter sekä blogit. Median vaikutus ei ole suoraa, vaan se tapahtuu edellä mainittujen mediavälineiden kautta.

Lukutaidolla ei tarkoiteta ainoastaan kykyä lukea, laskea ja kirjoittaa, vaan myös luetun ymmärtämistä ja tekstien tuottamista omista lähtökohdista.

Kun edellä mainitut käsitteet yhdistetän, syntyy medialukutaito. Medialukutaidolla tarkoitetaan muun muassa

• Kykyä reagoida eri ärsykkeisiin (uutiset, mainokset, tiedotteet…)
• Teknologiaosaamista
• Mediakriittisyyttä

Jos kiinnostuit aiheesta, käy tosiaan katsastamassa essee ja siihen liittyvä PowerPoint -esityksemme. 

Hyät joulun ootukset, oi armas lukijain!

Sharin’ slides – liukujen jakoa (höhöhöö)

Esitysgrafiikka helpottaa mielestäni opetusta, kun sitä osataan käyttää oikein. Esimerkiksi PowerPoint-esitykset ovat hyviä, mutta ne eivät yksinään toimi: usein luennoitsija näyttää dioja, jotka menevät kirjaimellisesti kuuntelijan ö-mappiin ruudulta poistuttuaan. Tehokasta olisi antaa kuuntelijalle/opiskelijalle mahdollisuus muokata tietoa itselleen sopivammaksi esimerkiksi jakamalla diat monistettuina.

Slideshareenkin menin tunnukset tekemään. Täten voisin juhlistaa uutta tunnuksenluontia jakamalla kanssanne PowerPoint-esityksen:

Photarilla leikkien!

Tekijä: Sanna Mentilä (2011), Polly wants

Katohan, muokkasin tuommosen! Harjoiteltiin nimittäin photarin käyttöä kuvankäsittelyn merkeissä. Olipa vain hauska tunti, tähän liittyen vielä loppukevennysvideo, jolla Essin kanssa rätkätettiin antoisasti:

Tekstinkäsittely ja yhteisöllinen kirjoittaminen

Tekstinkäsittely on kätevä juttu ja niin käytetty, että sen hallitseminen on nykypäivänä melkeinpä kansalaisvelvollisuus. Tekstinkäsittelyä voidaan hyödyntää eri aineissa esimerkiksi aineiden puhtaaksikirjoittamisessa ja ryhmätöitä tehdessä.

Yhteisöllisessä kirjoittamisessa tuotetaan tekstiä yhdessä erilaisissa ympäristöissä. Tällaisia ympäristöjä voivat olla esimerkiksi blogit, wikiymäristöt ja vaikkapa Optima. Itse olen käyttänyt näitä kaikkia, mutta blogejani olen kirjoittanut itse. Wikissä suoritan parhaillaan didaktiikan kurssia, jonka tentti suoritetaan wikissä ryhmätenttinä. Jännityksellä odotan, millainen kokemus siitäkin tulee…

Wiki ja Optima

Wikin ja Optiman erot… hmm… ainakin näin ensimmäisenä tulee mieleen, että Optimassa kaikki, siis ihan kaikki, on salasanojen takana. Wikissä asioita on puolestaan puoliavoimena, eli osa materiaalista on julkista. Esimerkiksi matematiikan didaktiikassa opetuskalvot ja ryhmätyöt ovat käytössä ainoastaan salasanan omistajille.

Optimassa töitä tehdään enemmänkin yksilönä (tai ainakin näin olen itse kokenyt Optimassa työskentelyn). Olemme tehneet tehtäviä ja tuoneet tiedostoja lähinnä omiin kansioihimme. Ryhmätehtäville on ollut omat kansionsa.

Taulukkolaskenta

Tänään käytettiin Exeliä taulukkolaskennassa. Kätevä vimpain, täytyy myöntää, mutta miten hyödyntäisin moista ammatissani?

Exel on väline, jota käyttäisin varmaankin oppilaiden arvioinnissa. Taulukkoon on helppo syöttää esimerkiksi oppilaiden nimet, kokeiden arvosanat ja muut mukavat sekä laskea niiden keskiarvot ja minimit.

Tässä on muuten minun tunnilla tekemäni taulukko viikon tuloista ja menoista.

Opettavainen kertomus www-konferenssista

Olipa kerran LO-11B ja TVT:n kurssi. TVT:n kurssilla mentiin seikkailemaan Adobe Connectin maailmaan. Laru jakoi meille kaikille kuulokkeet ja avusti meidät alkuun. Lopputunnin voisikin tiivistää seuraavalla tavalla:

”Mistä tunnistaa kasvatustieteilijän ja luokanopettajan?” kysyy herr Laru.

”Kasvatustieteilijä alleviivaa näitä otsikoita ja korostaa tärkeitä pointteja, luokanopettajat puolestaan suttaavat koko slideshown täyteen mitä järjettömimpiä juttuja…”

Niin. Höpöksihän se mäni. Ehkä silti takkiin samalla tarttui jotakin, nimittäin mielestäni erilaisten ryhmätöiden tekeminen voisi olla helppoa moisilla konferenssiohjelmilla: koko ryhmää ei tarvitsisi koota koolle face-to-face —tyyliin, vaan jokainen ryhmän jäsen voisi vaikkapa kotoa käsin muokata työstettävää materiaalia. Myös eri koulujen väliset projektit voisivat olla mahdollisia (tästä mainio esimerkki Mymmen blogissa!)

Jaa tarinan opetus? Ei kannata antaa aivan vapaita käsiä LO-opiskelijoille ATK-luokassa tai missään muuallakaan. Ne suttaa kuitenkin.